-
Suomalaiset lavatanssit rantautuivat Ruotsiin työvoimasiirtolaisten myötä nähtävästi jolloinkin 1950-luvulla. Elämänkumppani saattoi uudessa asuinmaassa löytyä joko työpaikalta, naapurustosta tai tanssilavoilta, ja perheen perustamisen jälkeen monille oli luontevinta jäädä Ruotsiin pysyvästi.
-
Humppaamaan nuoret pääsivät säännöllisesti 1950-1990-luvulla nimekkäiden kotimaisten artistien tahtiin Suomi-seurojen järjestämissä tansseissa ns. Folkets Parkeilla. Noiden vuosikymmenten huikeat kävijämäärät jaksavat yhä edelleen puhuttaa täkäläistä tanssikansaa. ”Se oli sitä aikaa, kun tansseihin tuli 600-700 henkeä, joten tarvittiin myös iso määrä järjestysmiehiä,” kertoo eräs tanssija muistellessaan Suomi-tanssien kulta-aikaa, 70-80-lukua.
-
Ensimmäisen polven ruotsinsuomalainen väestö alkaa hiljalleen ikääntyä, ja sitä myötä myös tanssiparketit tyhjenevät. Nykyään ruotsinsuomalaisia lavatansseja järjestetään enää harvoilla paikkakunnilla, ja niilläkin pääsääntöisesti vain kerran kesässä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Kolsva Parkin ja Tranemon Parkuddenin vuotuiset tanssit.
-
Varpsundin lavalla, Bålstan kupeessa, tansseja on järjestetty säännöllisesti joka kesä vuodesta 1980. Tänä vuonna kesän viimeiset valssit tanssittiin jo 27. kesäkuuta. Kävijähuippu oli juhannuksena, jolloin paikalla oli noin 120 henkeä.
Heidi Lehto
Torshälla, Ruotsi
