- Emeritusprofessori Matti Pietikäinen on suomalainen tekoälyn huippuasiantuntija. Oulun yliopistosta eläköitynyt professori puhuu mielummin neuroverkoista, mutta hyväksyy myös kansanomaisemman nimityksen, joten käytämme sitä. Pietikäinen kertoo, että hän aloitti keinoälyn tutkimisen kahdeksankymmentä luvun alussa, joten syystäkin voidaan sanoa tekoälyä hänen elämäntyökseen.
- Maallikoiden kansanomaisiin kysymyksiin professori vastaa tyynnytellen. Tekoälyä ei tarvitse pelätä, eivätkä hurjimmat fantasiat tekoälyn älyllisestä vallankaappauksesta ole todennäköisiä. Yksi merkittävä uhka Pietikäisen mukaan voi olla se, että oppimisprosessiin tulee pieni virhe, joka kertautuu ja kasvaa. Lopputulemana voi olla maallikkokielellä, että epätodesta tulee tosi.
- Professori Pietikäisen puheessa kertautuu useasti energian kulutus. Tekoäly vie hurjan määrän energiaa. Ongelma on niin merkittävä, että se voi muodostua kompastuskiveksi tekoälyn kehitykselle. Pietikäinen väläyttää tutkimuskohteeksi taskulaskimen tyyppistä laskinta jonka energiankulutus olisi murto-osia nykyisestä. Maallikon mieleen tulee ajatus, että jokaisella olisi oma tekoäly taskussa, mutta tähän ei tiedemiehilläkään taida olla vielä lopullista vastausta.
- Musiikin ystäville professorilla on lohdullista kerrottavaa. Vaikka tekoäly oppisi säveltämään yhtä hyvin kuin Sibelius, olisi se vain matkimisen tulos. Siitä on vielä pitkä matka siihen, että luodaan ihmistä suurempaa taidetta. Pienen hymyn kera Pietikäinen kertoo menevänsä illalla Saija Tuupasen konserttiin. Sosiaalinen kanssakäyminen, ihmisten tapaaminen ja kosketus vaikkapa tanssiparketilla ovat asioita johon tekoäly ei pysty.
